CHỮ NÔM tai entinen vietnamilainen kirjoitus ja sen aikaisemmat kirjoitukset vietnamilaiseen kirjallisuuteen - jakso 2

4647 Näkymät

Nguyễn Khắc-Kham^*

… Jatka kohdasta 1:

Nôm-käsikirjoituksen rakenne **

Sikäli kuin voidaan päätellä näistä vietnamilaisen kirjallisuuden mestariteoksista vuonna ChU Nom, tämä käsikirjoitus ei ole niin mielikuvituksellinen ja irrationaalinen kuin jotkut sen kriitikot ovat väittäneet. Itse asiassa sitä hallitsivat melko tarkat ja jopa jäykät säännöt.

Edellisessä tutkimuksessamme Ulkomaiset lainat Vietnamissa olemme antaneet joitain esimerkkejä sen pääkuvioista. Käytämme hyväkseen tilaisuuden kuvata sen rakennetta niin täydellisesti kuin mahdollista materiaaleilla, joille meillä on pääsy.

Kuten prof. Rokuro Kono, vietnamilainen ChU Nom osoittaa silmiinpistäviä yhtäläisyyksiä japanilaisiin kana ja japanilaiset Kokuji 國字. Seuraavassa on joitain hänen antamiaan esimerkkejä. vuonna kojiki 古事記, kiinalaisten merkkien foneettiset ja semanttiset lukemat, joita myös käytetään Chữ Nôm ovat molemmat sen kääntäjän O palveluksessaei Yasumaro. Siksi foneettista esitystä käytetään sellaisissa oikeissa nimissä 須佐 kuten / susa / of, for / suga / of. Tämä foneettinen menetelmä on täysin omaksuttu kuuluisassa kappaleessa, joka alkaa "Yakumo tatu…" Foneettinen esitys ei ole hallitseva virta paitsi oikeissa nimissä ja kappaleissa. Foneettista menetelmää ei aina käytetä varsinaisissa nimissä 速須佐之男命 (hayasusanowo) edustaa semanttinen menetelmä paitsi 須賀 / susa /, joka on myös yleinen sellaisissa esimerkeissä 須賀宮 kuten (Asinaduti) 足名椎 (Inada-ei Miyanusi) jne. Edellä mainittujen kahden esimerkin lisäksi prof. Rokuro Kono lainasi myös tapauksia Tämä {ima, aikaisin {fazime, 時 {Toki, 雲 {Kumo, laulu {uta, 神 {Kami, ensimmäinen {Kubi. hui-i äskettäin luodut merkit löytyvät esimerkiksi Japanista ja Vietnamista, giOi luodaan yhdistämällä merkki ja. Japanissa keksityt hahmot, ns Kokuji (Kansallinen luonne) esimerkiksi (Sasaki), (tauge), 杜 (mori) jne.… ovat kehitystä hui-i merkkejä samalla tavalla kuin Ei merkki, Gioi.

Kaikista näistä ilmeisistä yhtäläisyyksistä huolimatta, ottaen huomioon japanilaisten ja vietnamilaisten kielten väliset erot foneettisessa järjestelmässä ja kiinalaisten kirjoitusvaikutusten historiallisen taustan, ChU Nom säilyttänyt erottuvan omaperäisyytensä, kuten jäljempänä osoittavat selvästi sen erilaiset muodostumistavat.

Kiinalaiset merkit, jonka lainaa Chữ Nôm edustaa yhtä morfeenia vietnamilaisessa voidaan käyttää yksinään tai yhdistelmänä.

I. Yksittäistä kiinalaista merkkiä käytetään edustamaan

1) Vietnamilainen morfeeni kiinalaista alkuperää, jolla on tarkalleen kiina-vietnamilainen lukema ja vastaavan kiinalaisen merkin merkitys.
Esim .: + kiinalainen merkki 頭 đầu (pää), 袄 AO (ryöstää, tunika).

2) Vietnamilainen morfeemi kiinalaista alkuperää, joka on säilyttänyt vastaavan kiinalaisen merkin merkityksen, mutta jonka vietnamilainen lukema on hiukan erilainen kuin vastaavan kiinalaisen merkin kiina-vietnamilainen lukema.

Esim .: + kiinalainen merkki Ranska, Kiina-vietnamilainen lukeminen: Pháp käytetään edustamaan vietnamilaista morfeemia phép (laki, sääntö).
+ Kiinalainen merkki lippu, Kiina-vietnamilainen lukeminen ky käytetään edustamaan vietnamilaista morfeemia cO (lippu).
+ Kiinalainen merkki 橋, Kiina-vietnamilainen lukeminen: kieu käytetään edustamaan vietnamilaista morfeemia cầu (silta).

3) Vietnamilainen morfeeni luultavasti kiinalaista alkuperää, jonka merkitys on sama kuin vastaavan kiinalaisen merkin, mutta jonka lukema Kiinan-Vietnamin lukemaan verrattuna on muuttunut voimakkaasti.

Esim .: + Kiinalainen merkki 捲, Kiina-vietnamilainen lukeminen: Quyen käytetään edustamaan vietnamilaista morfeemia cuOn (pyöriä).
+ Kiinalainen merkki tämä, Kiina-vietnamilainen lukeminen bản, bOn käytetään edustamaan vietnamilaista morfeemia vOn (pääoma, rahastot).

4) Vietnamilainen morfeemi jolla on sama merkitys kuin vastaavalla kiinalaisella merkillä, mutta jonka lukeminen on aivan erilainen kuin sen lukeminen kiinalais-vietnamilaiselta.

Esim .: + kiinalainen merkki 役, Kiina-vietnamilainen lukeminen: dminäch, käytetään edustamaan vietnamilaista morfeemia viec (työ, työ, ammatti).

5) Vietnamilainen morfeemi jonka lukema on sama kuin vastaavan kiinalaisen merkin kiinalais-vietnamilaisen lukemisen, mutta jonka merkitys on täysin erilainen.

Esim .: + kiinalainen merkki 戈, Kiina-vietnamilainen lukeminen: qua (lance, keihäs) käytetään edustamaan vietnamilaista morfeemia qua (ohittaa).
+ Kiinalainen merkki Ei, Kiina-vietnamilainen lukeminen: mOt (katoaa veden alla, upottaa) käytetään edustamaan vietnamilaista morfeemia mOt (yksi).

Näissä kahdessa esimerkissä kiinalaisen merkin kiina-vietnamilainen lukema on täsmälleen sama kuin edustaman Vietnamin morfeemin lukeminen.

Esim .: + kiinalainen merkki 朱 , Kiina-vietnamilainen lukeminen Chu (punainen, vermilion) käytetään edustamaan Vietnamin morfeemia cho (antaa).
+ Kiinalainen merkki 箕, Kiina-vietnamilainen lukeminen ky or cơ (kamala, seula) käytetään edustamaan vietnamilaista morfeemia kia (tuolla tuolla).

Kahdessa viimeisessä esimerkissä kiinalaisen merkin kiina-vietnamilainen lukeminen on melkein samanlainen kuin edustaman Vietnamin morfeemin lukeminen.

Tällaiset ChU Nom sellaisena kuin se sisältyy edellä toiseen, kolmanteen, neljänteen ja viidenteen luokkaan Duon. QuảHàm¹⁷ harkitsi HO NgOcẩn¹⁸ kuuluvan samaan luokkaan ChU Nom joita edustavat kiinalaiset merkit, joiden kiina-vietnamilainen lukeminen tarjoaa ääni-yhtäläisyyksiä heidän vietnamilaisen lukemisensa kanssa.

Viimeksi mainitun mukaan näistä äänen samankaltaisuuksista on useita tapauksia:

1) Äänen yhtäläisyydet kiinalaisen merkin kiinalais-vietnamilaisen lukemisen ja yhden tai useamman vietnamilaisen morfeemin lukemisen välillä alkuperäistä konsonania lukuun ottamatta.

Esim .: + kiinalainen merkki lauta, Kiina-vietnamilainen lukeminen: bản voi edustaa phản in Nom.

2) Äänen yhtäläisyydet vain lopullinen tavu tai vain vokaalina tai vokaaliklusterina ennen lopullista konsonanttia.

Esim .: + kiinalainen merkki lähellä, voidaan lukea hOp, hạp, hiep or hOp.

3) Joskus Vietnamin morfeemin edustamiseen käytetyn kiinalaisen merkin kiina-vietnamilainen lukema eroaa jälkimmäisestä sekä alkuperäisen konsonantin että lopullisen tavun suhteen.

Esim .: + kiinalainen merkki 職, Kiina-vietnamilainen: chUc voi myös edustaa Nom, chắc or giấc.

4) Äänen yhtäläisyydet pidetään sellaisenaan ääneneroista huolimatta.

Esim .: + kiinalainen merkki 吟, Kiina-vietnam ngam käytetään myös edustamaan, vuonna Nom, ngấm, ngẫm or ngậm.

Ymmärtää yllä olevat ja muut vastaavat esimerkit Chữ Nôm, meidän pitäisi tietää, mitkä alkuperäiset konsonantit, mitkä vokaalit tai vokaaliklusterit, mitkä lopulliset taulut kiinalaista merkkiä vastaavassa kiinalais-vietnamilaisessa sanassa ja vietnamilaisessa morfeemissa edustavat Nom sitä pidettiin vaihdettavana.

A) Ensimmäiset konsonantit, joita pidetään vaihdettavissa Nôm-edustukseen

a) Alkuperäiset konsonantit b-, ph-, v-

Esim .: + kiinalainen merkki 卜, Kiina-vietnamilainen lukeminen: bOc joka edustaa Nom sellaiset vietnamilaiset morfeemit kuin bOc ja Boi voivat myös edustaa vOc;
+ Kiinalainen merkki lauta, Kiina-vietnamilainen lukeminen: kieltää voi myös edustaa Nom Phan, b.n or pakettiauto.

b) Alkuperäiset konsonantit c-, k-, gh-, qu-

Alkuperäiset konsonantit c-, k-, gh-, qu- aiemmin vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki 及, Kiina-vietnamilainen lukeminen cập voi myös edustaa Nom, cấp, gặp or kminäp;
+ Kiinalainen merkki 群, Kiina-vietnamilainen lukeminen: quần, voi myös edustaa edelleen kaupungissa Nôm.

c) Alkuperäiset konsonantit d-, t-, v-

Alkuperäiset konsonantit d-, t-, v- aiemmin vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki sukupuoli, Kiina-vietnamilainen lukeminen: Tỉnh or tANH voivat myös edustaa Dinh in Nom;
+ Kiinalainen merkki 停, Kiina-vietnamilainen lukeminen: Đình voi myös edustaa Nom, Danh or đành.

d) Alkuperäiset konsonantit ch-, gi- ja harvemmin tr-, x-

Alkuperäiset konsonantit ch-, gi- ja harvemmin tr-, x- aiemmin vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki 執, Kiina-vietnamilainen lukeminen: mies voi myös edustaa Nom, ChUP, auttaa, xúp, or XOP.

e) Alkuperäiset konsonantit l-, r-, tr-

Alkuperäiset konsonantit l-, r-, tr- aiemmin vaihdettavissa.

Esim .: + Kiinalainen merkki 律, Kiina-vietnamilainen lukeminen: luật voi myös edustaa Nom, lOt, luOt, erä, rOt or ravi.

B) Tavu, jota pidetään vaihdettavana esittämistä varten Chữnôm

a) ác, ắc, ấc, ức, ước

ác, ắc, ấc, ức, ước aiemmin vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki pohjoinen, Kiina-vietnamilainen lukeminen: Bắc voi myös edustaa Nom, Bac, buc or bc.

b) ach, ếch, iếc, ích

ach, ếch, iếc, ích aiemmin vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki 役, Kiina-vietnamilainen lukeminen: dminäch voivat myös edustaa viec in Nom;
+ Kiinalainen merkki 赤, Kiina-vietnamilainen lukeminen: xích, voi myös edustaa Nom, xếch or xệch.

c) ai, ay, ây, oai, oay, uây, oi, ôi, ơi, uôi, ươi, ui, ưi, e, ê, i, ia ja joskus ua

ai, ay, ây, oai, oay, uây, oi, ôi, ơi, uôi, ươi, ui, ưi, e, ê, i, ia ja joskus ua ovat vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki tuki-, Kiina-vietnamilainen lukeminen: chi voivat myös edustaa chia in Nom;
+ Kiinalainen merkki 皮, Kiina-vietnamilainen lukeminen: bi voi myös edustaa Nom, be or vUa.

d) olen, âm, âm, em, êm, im, iêm, om, ôm, ơm, um, ươm

olen, âm, âm, em, êm, im, iêm, om, ôm, ơm, um, ươm aiemmin vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki 冘, Kiina-vietnamilainen lukeminen: Djam voi myös edustaa Nom, Djam, djem or đơm.

e) an, ăn, ân, en, ên, iên, uyên, in, ân, on, ôn, ươn, ơn, un, ưn, uôn

an, ăn, ân, en, ên, iên, uyên, in, ân, on, ôn, ươn, ơn, un, ưn, uôn aiemmin vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki 鄰, Kiina-vietnamilainen lukeminen: Lan käytettiin myös edustamaan Lan in Nom.¹⁹

f) ng, âng, ung, ưng, ương

ng, âng, ung, ưng, ương aiemmin vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki Hallitus, Kiina-vietnamilainen lukeminen: Đặng käytettiin myös edustamaan vuonna Nom, hitto or chUng.

g) ong, ông, ung ja joskus ung

ong, ông, ng ja joskus ưng olivat vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki 用, Kiina-vietnamilainen lukeminen: dUng käytettiin myös edustamaan vuonna Nom, dong, lanta.

h) anh, ênh, inh, iêng, ang, ng

anh, ênh, inh, iêng, ang, ng aiemmin vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki Synnyttää, Kiina-vietnamilainen lukeminen: syntynyt or SAnh käytettiin myös edustamaan Sieng in Nom.

i) ao, au, âu, o, ô, ơ, u, ư, ưa, ưu

ao, au, âu, o, ô, ơ, u, ư, ưa, ưu aiemmin vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki 牢, Kiina-vietnamilainen lukeminen: Lao käytettiin myös nimellä hsiai-Sheng edustaa Lao, Lau, trao or TRAU.

j) ap, ăp, âp, ep, êp, iêp, ip, op, ôp, ơp, ylös, ưp, ươp

ap, ăp, âp, ep, êp, iêp, ip, op, ôp, ơp, ylös, ưp, ươp olivat vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki 及, Kiina-vietnamilainen lukeminen: cập käytettiin myös edustamaan vuonna Nom, gặp, gấp or kminäp.

k) at, ât, ât, uất, ot, ôt, ơt, ut, ưt, ươt, uôt, it

at, ât, ât, uất, ot, ôt, ơt, ut, ưt, ươt, uôt, it olivat vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki 乙, Kiina-vietnamilainen lukeminen: at käytettiin myös edustamaan Nom, ắt, út or it.

l) et, êt, iêt, se

et, êt, iêt, se olivat vaihdettavissa.

Esim .: + kiinalainen merkki 歇, Kiina-vietnamilainen lukeminen: hiet käytettiin myös edustamaan Nom het or osuma.

HUOM: Edellä olevista esimerkeistä näemme, että useita ChU Nom muodostettiin muuttamalla alkuperäisten konsonanttien lisäksi myös lopullisia tavuja ja joskus jopa ääniä.

Esim .: + 及 voitiin lukea cập, gặp, kminäp or koisata; voitiin lukea ngam, ngắm or gẫm.

… Jatka osasta 3 ...

Katso lisää:
◊ CHỮ NÔM tai entinen vietnamilainen kirjoitus ja sen aikaisemmat kirjoitukset vietnamilaiseen kirjallisuuteen - jakso 3.
◊ CHỮ NÔM tai entinen vietnamilainen kirjoitus ja sen aikaisemmat kirjoitukset vietnamilaiseen kirjallisuuteen - jakso 1.

LIITETIEDOT:
¹⁵ Nguyễn Khắc-Kham,Ulkomaiset lainat Vietnamissa”, Alue- ja kulttuuritutkimus, nro 19, Tokion ulkomaalainen yliopisto, 1969, s. 142–175.
¹⁶ Kono Rokuro,Kiinalainen kirjoitus ja sen vaikutus naapurimaiden kirjoituksiin erityisesti Korean ja Japanin suhteen”, Toyo Bunkon tutkimusosaston muistelmat (Itämainen kirjasto) Nro 27. Toyo Bunko, Tokio, 1969. sivut 117 - 123, 一要解國語 [Nhết yếu giải quốc ngữ], 國文法辭典, 文學博士湯氵尺幸吉郎監介參, 寺瀨光男編, 東京堂出版, sivu 66.
¹⁷ Dương Quảng Hàm ”Le chữnôm ou écriture démotique. Pojan tärkeys on ananamiitin l'étude de l'ancienne -kirjallisuus”, Bulletin de l'Instruction Publique de l'Indochine nro 7, Mars 1942. Huom. Tämän neljännen chinno-luokan esimerkkien joukossa Dương Quảng Hàm lainasi myös grafeeman, kiina-vietnamilaisen lukeman: vminä (maku, maku) käytettynä vietnamilaisen morfeemin transkriptioon Mui. Tämän kirjoittajan mielestä kiinalainen hahmo on kuitenkin voinut lukea Mui vietnamilainen jo Kiinan T'ang-dynastian alussa Kiinan lukemisen jäljitelmässä. (vrt H. Maspero, ”Quelques merkitsee Annamites d'origine Chinoise -tapahtumaa" BEFEO, nro 3, 1916, s. 35-39). Vastaavasti se olisi voinut olla a chU Nom jonka päivämäärä oli ennen kahdeksastoista vuosisataa.
¹⁸ RP Hồ Ngọc Cẩn, Vana chương An Nam, Littérature Annamite, Yhteiskuntatieteellisten tieteiden lähetysten etrangères, Hong Kong, 1933. s. 162-166.
¹⁹ Tämän esimerkin on antanut 竃 tämä kirjoittaja sen sijaan, mukaan HồNgọc Cẩn, käytettiin edustamaan nôm: ää Ran, Ran or Ren.