VIETNAMESE-SOSIAALITEENNEN varhainen opiskelu - jakso 1

Hits: 448

Hung NGUYEN MANH

1. JOHDANTO

1.1. Historia jätti meille muistoja ja tallensimme ne mieluumme kuin materiaalien, kuten kirjojen, tallentamiseen. Ihmisen mieli häiritsee niin paljon, että muistot häviävät helposti. Historia on menneisyyttä ja menneisyys on helppo kuolla tai katoaa. Menneisyyden palauttamiseksi historioitsijat, kulttuurit, arkeologit ja kansankirjallisuuden asiantuntijat riippuivat vain arkeologisista kohteista, haudoista ja kivestä. Ne ovat todisteita, joita ajan pöly ei ole vielä poistanut.

       Taistelulajien asiantuntijoilla ei ollut tapana tehdä muistiinpanoja kivestä, metsistä, bambuista tai paperista, kuten kirjallisuuden asiantuntijat tekivät. Taistelulajien asiantuntijoilla oli tapana puhua tai käyttää kappaleita tiedon siirtämiseen, eleiden ja liikkeiden avulla ilmaista ajatuksensa. Nämä puhutut sanat, laulut, eleet, liikkeet, käyttäytymismuodot, ovat aivan kuin tuulenvire, ajelehtiva menneisyyteen ja katoamassa.

1.2  Palauttaessaan taistelulajien historian tutkimusta historioitsijat ovat vaikuttaneet, koska he eivät voineet kerätä edellä mainittuja resursseja tutkimuksen ja teorian perustana. Keskiaikaisen historian kuvia, liikkeitä ja sanoituksia ei voitu tallentaa kuten nykyaikaisen tieteen aikaan. Äänet ja kuvat ovat välttämättömiä todisteita taistelulajien historian tutkimuksen palauttamisprosessissa. Onneksi vuosina 1908-1909 oli Henri Oger, tekniikan tutkimuksen edelläkävijä, valmistui Sorbonnen yliopistosta, Pariisista. Albert Sarrautin viittauksella hän meni Hanoiin toteuttamaan tutkimusta aiheesta ”K ỹ thuật của người An Nam"(An Namin kansan tekniikat) käyttämällä erityisiä monografisia tutkimusmenetelmiä. Siitä lähtien hän luonnoi monia Vietnamin sosiaalisia elämiä, normaalia elämää, fyysistä elämää, henkistä elämää, henkistä elämää… luodakseen kokoelman 4,577 kuvaa Han Nomin kanssa (Kiinalaiset merkit ja klassiset vietnamilaiset merkit) ja ranskalaiset merkinnät.

        Niiden joukossa on monia taistelulajien piirroksia, joita voimme käyttää materiaaleina taistelulajien tutkimuksen palauttamiseen¹ (Kuva 1).

        Nykyään, mitä voimme tehdä löytääkseen taistelulajien taiteen modernille yhteiskunnalle ?!

2. LAITTEIDEN LAITTEEN löytäminen

2.1. Ei ole tarpeeksi vakuuttavaa asettaa taistelulajien tutkimus yhteiskunta- ja humanististen tieteiden kanssa vierekkäiseksi kirjallisuuden haaraksi. Siksi kamppailulajien pääaineen kandidaatin opetussuunnitelmaa ei kannata harkita korkeakoulutuksessa.

2.2. Kuitenkin, jos taistelulajien opiskelu yhdistetään fyysiseen koulutukseen ja samastetaan urheiluun, aliarvioimme sen roolia. Taistelulajien tutkinnalla on kuitenkin tällä paikalla turvapaikka selviytyäkseen nykyisessä ajassa. Taistelulajit eivät ole vain antagonismia, kilpailua, taistelua kehällä, stadionilla, urheilukeskuksessa tai rannalla (kuten nyrkkeily, jalkapallo, rantalentopallo,…). Taistelulajit eivät myöskään ole pelkästään fyysisiä harjoituksia, kuten juoksu, uinti, yleisurheilu,… Vaikka olympialaisten järjestäjät ovat tänään lisänneet taistelulajit kilpailulistaan ​​(Pencak Silat, Vovinam, judo, Taekwondo, perinteiset taistelulajit,…).

2.3. Voidaanko kamppailulajeja harrastaa viihdeteollisuudessa vai ei? Nyrkkeilijät voivat toimia erakko-, ritari- tai taiteilijana teattereiden lavalla, toimien klassisissa teattereissa taistelulajien asiantuntijoiksi. Pitäisikö kamppailulajeja kohdella näin?

2.4. Pitäisikö taistelulajien tutkimusta kohdella sotilastutkimuksena? Ilmeisesti sillä on tiimejä, organisaatioita, johtajia ja varsinkin Ton Vo Tu (Kiina) ja Tran Hung Dao (Vietnam).

2.5. Jos ei, niin taistelulajien tutkimusta tulisi pitää aseiden tutkimuksena!² (Kuva 2)

2.6. Taistelulajien tutkimus³ (Kuva 3.4) pidetään valtiotieteen haarana, koska valtiotiede ei selvästi tarvitse temppuja ja teorioita, vaan taistelulajeja. Kiinan, Rooman valtakunnan kevät- ja syksykaudella, yleisen armeijan aikana (Japani), Edo-kausi, Vietnamin Vietminh (käyttämällä teräviä bambuja), taistelulajit puuttuivat järjestöön, salaseuroihin,…, keskiajalta nykyaikaan.

… Jatka osassa 2…

Katso lisää:
◊  VIETNAMESE-SOSIAALITEENNEN varhainen opiskelu - jakso 2

BAN TU THU
11 / 2019